Mommilanjärvi Hausjärvellä 27.3.2016
Veden kierto on yksi elämän edellytyksistä Maapallolla. Sitä pitää yllä Auringon tuleva lämpöenergia, joka saa veden haihtumaan vesistöistä, kasvillisuudesta, jäätiköistä ja muista veden varastoijista. Haihtumisen nopeuteen vaikuttavat ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus.
Otava: Lukion maantiede, s. 48
Kesänkijärvi Äkäslompolossa Kolarissa helmikuussa 2016
Haihtumisesta syntynyt kosteus kulkeutuu ilmavirtojen mukana ja Maan vetovoiman vaikutuksesta sataa takaisin maaperään. Mantereet saavat kuitenkin vain 25 % kaikista sateista, joista osa taas jää pintavesiksi. Kesänkijärvi on syntynyt mannerjäätikön muovaamana tyhjänä altaana, jonka sadevesi on täyttänyt.
Otava: Lukion maantiede, s. 48 ja 51
Äkäsjoki Velhonkodan lähellä Äkäslompolossa
Osa pintavesistä haihtuu heti, osa imeytyy maaperään ja osa taas virtaa pintavaluntana puroja ja jokia pitkin kohti merta. Talvella pintavalunta voi kuitenkin hidastua alhaisten lämpötilojen vuoksi.
Otava: Lukion maantiede, s. 48
Pääjärvi Lammilla 26.3.2015
Pääjärvi on Kokemäenjoen vesistön latvajärvi eli siihen laskee vain puroja ja jokia, joiden päissä ei enää ole lisää järviä. Lähin vedenjakaja kulkee Padasjoelta Hollolan suuntaan. Pääjärvi on Suomen neljänneksi syvin järvi 87 metrin syvänteen perusteella.
Otava: Lukion maantiede, s. 50 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4j%C3%A4rvi_(Lammi)
Lähde Saapaskylässä Hämeenkoskella maaliskuussa 2016
Kaikesta sataneesta vedestä osa imeytyy maahan vajovetenä ja muodostaa lopulta pohjavettä. Se täyttää maaperässä kaikki mahdolliset huokoset. Pohjavesi virtaa tuhansien vuosien aikana lopulta takaisin mereen aloittaen veden kierron uudestaan. Lähde on kohta, jossa pohjaveden pinta leikkaa maaperän.
Otava: Lukion maantiede, s. 48 ja 52
Kuvat: Konsta Huopalainen
Kesänkijärvi Äkäslompolossa Kolarissa helmikuussa 2016
Haihtumisesta syntynyt kosteus kulkeutuu ilmavirtojen mukana ja Maan vetovoiman vaikutuksesta sataa takaisin maaperään. Mantereet saavat kuitenkin vain 25 % kaikista sateista, joista osa taas jää pintavesiksi. Kesänkijärvi on syntynyt mannerjäätikön muovaamana tyhjänä altaana, jonka sadevesi on täyttänyt.
Otava: Lukion maantiede, s. 48 ja 51
Äkäsjoki Velhonkodan lähellä Äkäslompolossa
Osa pintavesistä haihtuu heti, osa imeytyy maaperään ja osa taas virtaa pintavaluntana puroja ja jokia pitkin kohti merta. Talvella pintavalunta voi kuitenkin hidastua alhaisten lämpötilojen vuoksi.
Otava: Lukion maantiede, s. 48
Pääjärvi Lammilla 26.3.2015
Pääjärvi on Kokemäenjoen vesistön latvajärvi eli siihen laskee vain puroja ja jokia, joiden päissä ei enää ole lisää järviä. Lähin vedenjakaja kulkee Padasjoelta Hollolan suuntaan. Pääjärvi on Suomen neljänneksi syvin järvi 87 metrin syvänteen perusteella.
Otava: Lukion maantiede, s. 50 ja https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4j%C3%A4rvi_(Lammi)
Lähde Saapaskylässä Hämeenkoskella maaliskuussa 2016
Kaikesta sataneesta vedestä osa imeytyy maahan vajovetenä ja muodostaa lopulta pohjavettä. Se täyttää maaperässä kaikki mahdolliset huokoset. Pohjavesi virtaa tuhansien vuosien aikana lopulta takaisin mereen aloittaen veden kierron uudestaan. Lähde on kohta, jossa pohjaveden pinta leikkaa maaperän.
Otava: Lukion maantiede, s. 48 ja 52
Kuvat: Konsta Huopalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti